Outoa huonoa onnea tuovat taikauskot selitetty (đŸ€”đŸ€”)

  • Jaa TĂ€mĂ€
Stephen Reese

    Onko sinulla onnenkalu? VÀltÀtkö tikkaiden alla kÀvelemistÀ? Koputatko puuta? Ristitkö sormesi? Jos nÀin on, et ole yksin! Monet ihmiset ympÀri maailmaa uskovat outoihin huonoon onneen. taikauskoa .

    Mutta miksi me uskomme niihin, mistÀ ne ovat perÀisin ja miksi uskomme niihin vielÀ nykyÀÀnkin?

    Taikausko on osa jokaista kulttuuria. IhmisillÀ on niitÀ, koska he haluavat uskoa, ettÀ he voivat hallita omaa kohtaloaan. Vanha mutta tehokas tutkimus vuodelta 2010 paljastaa, ettÀ taikausko voi joskus toimia itseÀÀn toteuttavana ennusteena. Kun ihmiset uskovat onnea esimerkiksi viehÀtysvoimia, heistÀ voi itse asiassa tulla onnekkaampia, koska he odottavat olevansa.

    TÀssÀ blogikirjoituksessa tarkastelemme joidenkin yleisimpien huonoa onnea tuovien taikauskojen alkuperÀÀ ja yritÀmme selittÀÀ, miksi uskomme niihin.

    Jos vierailet Ruotsissa, huomaat, ettÀ useimmat ihmiset eivÀt laita avaimia pöydÀlle.

    Miksi, saatat kysyÀ? Koska keskiajalla prostituoidut houkuttelivat asiakkaita julkisilla paikoilla laittamalla avaimet pöydille. Avaimet symboloivat heidÀn kÀytettÀvyyttÀÀn. NykyÀÀn ihmiset eivÀt vielÀkÀÀn laita avaimia pöydÀlle kunnioituksen merkkinÀ. Jos laitat avaimet pöydÀlle, jotkut ruotsalaiset saattavat katsoa sinua paheksuvasti.

    Ruandan perinteisissÀ yhteiskunnissa naiset vÀlttÀvÀt vuohenlihaa.

    SyynÀ tÀhÀn on se, ettÀ vuohia pidetÀÀn seksuaalisina symboleina. Siksi vuohenlihan syönnin uskotaan tekevÀn naisista lupaavampia. Toisaalta erÀs outo taikausko, joka liittyy vuohenlihan syöntiin, on se, ettÀ uskotaan, ettÀ naiset voivat kasvattaa parran syötyÀÀn sitÀ, aivan kuten vuohi.

    ÄlĂ€ kÀÀnnĂ€ kypsennettyĂ€ kalaa Kiinassa.

    SitÀ pidetÀÀn huonona onnena, koska se symboloi veneen kaatumista. TÀmÀ taikausko syntyi todennÀköisesti siksi, ettÀ monet kalastajat kuolivat merellÀ. TÀstÀ syystÀ monissa kiinalaisissa kotitalouksissa kÀytetÀÀn syömÀpuikkoja kalan tarjoiluun, jotta sitÀ ei tarvitse kÀÀntÀÀ.

    Tiistaina naimisiinmeno tuo huonoa onnea latinalaisamerikkalaisessa kulttuurissa.

    Kuuluisa lainaus: " En martes, ni te cases ni te embarques ni de tu casa te apartes" , mikÀ tarkoittaa, ettÀ tiistaisin ei saa mennÀ naimisiin, matkustaa tai lÀhteÀ kotoa.

    SyynÀ tÀhÀn on se, ettÀ tiistai on sodanjumala Marsin viikkopÀivÀ, joten tiistaina avioitumisen uskotaan tuovan avioliittoon eripuraa ja riitoja.

    Tiistain huono onni on todellakin nÀkyvÀsti esillÀ useissa latinalaisamerikkalaisissa perinteissÀ, jopa siinÀ mÀÀrin, ettÀ elokuvassa Perjantai 13. pÀivÀ nimettiin uudelleen Martes 13 , tai tiistai 13. pÀivÀ, joissakin EtelÀ-Amerikan maissa.

    PidÀttele olutta, sillÀ oluiden sekoittaminen tuo Tƥekin tasavallassa huonoa onnea.

    TĆĄekit uskovat, ettĂ€ jos sekoitat eri oluttyyppejĂ€ keskenÀÀn, seurauksena on tappelu. TĂ€mĂ€ taikausko sai todennĂ€köisesti alkunsa siitĂ€, ettĂ€ ihmiset riitelivĂ€t juotuaan liikaa alkoholia. Koska TĆĄekki on maailman johtava oluen kulutusmaa, se suhtautuu olueen vakavasti. ÄlĂ€ siis ihmettele, jos tĆĄekit katsovat sinua oudosti, jos pyydĂ€t sekoittamaan oluet.

    Mustaa kissaa, joka ylittÀÀ tiesi, on vÀltettÀvÀ.

    Kun otetaan huomioon, ettÀ Yhdysvalloissa on yli 81 miljoonaa lemmikkikissaa, miksi mustat kissat yhdistetÀÀn edelleen huonoon onneen?

    Taikausko sai todennÀköisesti alkunsa keskiajalla, jolloin ihmiset uskoivat, ettÀ mustat kissat liittyivÀt noituuteen. Jos musta kissa kulki tiellÀsi, uskottiin, ettÀ sinut kirottiin tai kiroiltiin. TÀmÀ taikausko on edelleen yleinen monissa kulttuureissa nykyÀÀnkin. Itse asiassa ihmiset, jotka uskovat huonoa onnea tuoviin taikauskoihin, vÀlttelevÀt usein mustia kissoja.

    Kreikassa tiistai 13. pÀivÀÀ pidetÀÀn epÀonnisimpana pÀivÀnÀ.

    Saatat tietÀÀ, ettÀ amerikkalaiset ovat tyypillisesti taikauskoisia, - Perjantai 13. pÀivÀ Kreikkalaiset kuitenkin pelkÀÀvÀt hieman tiistaita, varsinkin jos se on tiistai 13. pÀivÀ.

    TÀmÀ uskomus sai alkunsa 13. huhtikuuta 1204 jKr., joka oli tiistai (juliaanisen kalenterin mukaan), jolloin ristiretkelÀiset valloittivat Konstantinopolin.

    Kyseinen pÀivÀmÀÀrÀ ei kuitenkaan ollut Kreikan ainoa epÀonnen tiistai. Konstantinopoli valloitettiin jÀlleen kerran ottomaanien toimesta 29. toukokuuta 1453 jKr. eli jÀlleen tiistaina. ErÀÀn 1800-luvun matkakirjoittajan mukaan kreikkalaiset jopa jÀttÀvÀt mieluummin ajamatta partansa tiistaisin.

    Huonoa onnea tulee kolmesti.

    Yleinen kÀsitys on, ettÀ kauhea epÀonni saapuu kolmen hengen sarjoissa. TÀmÀ on mielenkiintoista, koska joissakin kulttuureissa numeroa kolme pidetÀÀn hyvÀnÀ onnena. MeillÀ on myös sanonta kolmas kerta onneksi tai kolme kertaa viehÀtysvoima . Miksi huonoa onnea tulee aina kolme kertaa?

    Psykologit sanovat, ettÀ se johtuu luultavasti siitÀ, ettÀ ihmiset kaipaavat varmuutta, ja kun kontrolloimattomille tapahtumille asetetaan raja, tunnemme lohdutusta ja varmuutta siitÀ, ettÀ nÀmÀ huonot tapahtumat loppuvat pian.

    666 on numero, jota on syytÀ vÀlttÀÀ.

    Monet ihmiset vapisevat, kun he nÀkevÀt perÀkkÀin kolminkertaisia kuutosia. TÀmÀn luvun pelko juontaa juurensa Raamatusta. Raamatun tekstissÀ luku 666 on esitetty "pedon" numerona, ja sitÀ pidetÀÀn usein paholaisen tunnuksena ja tulevan maailmanlopun ennakkona.

    Tutkijat arvelevat, ettÀ numero 666 on itse asiassa piilotettu viittaus Nero Caesariin, jotta Ilmestyskirjan kirjoittaja voisi puhua keisaria vastaan ilman seurauksia. Hepreassa jokaisella kirjaimella on numeerinen arvo, ja Nero Caesarin numeerinen vastine on 666. Oli miten oli, nykyÀÀn pidÀmme tÀtÀ numeroa itse paholaisena.

    VenÀjÀllÀ saa turpaansa, jos pitÀÀ vaatteita nurinpÀin.

    Jos olet vahingossa pukenut vaatteesi vÀÀrin pÀin, eli nurinpÀin, saat turpiin. Pue vaatteet nopeasti oikein pÀin ja anna kaverin lÀpsÀistÀ sinua vÀhentÀmÀÀn sinulle mahdollisesti tulevaa huonoa onnea. LÀpsÀisyn ei tarvitse olla kova - se voi olla vain symbolinen.

    ÄlĂ€ juo kuunvaloa heijastavaa vettĂ€.

    Turkissa on huonoa onnea juoda vettÀ, joka heijastaa kuunvaloa. Ilmeisesti se tuo huonoa onnea elÀmÀÀn. Suihkussa kÀymistÀ tÀllaisessa vedessÀ pidetÀÀn kuitenkin hyvÀnÀ onnena. He uskovat, ettÀ "ne harvat, jotka kylpevÀt kuunvalon alla ja myös hÀmÀrÀssÀ, hehkuvat yhtÀ loistavina kuin kuun pinta".

    Alle kuuden kuukauden ikÀisen lapsen kynsien leikkaamista pidetÀÀn walesilaisessa perinteessÀ epÀonnena.

    Monet muunnelmat tÀstÀ myytistÀ varoittavat huonosta onnesta. Uskomus on, ettÀ lapsi, jonka kynnet leikataan juuri ennen 6 kuukauden ikÀÀ, muuttuisi ryöstÀjÀksi. Joten kynsien leikkaamisen sijaan vanhemman on "purra ne pois, kun ne kehittyvÀt".

    Kynsien leikkaamista pimeÀn jÀlkeen pidetÀÀn epÀonnena Aasian maissa, kuten Intiassa.

    SyynÀ tÀhÀn on se, ettÀ uskotaan, ettÀ demonit tai pahat henget voivat pÀÀstÀ kehoon kynsien kautta. TÀmÀ taikausko sai todennÀköisesti alkunsa siitÀ, ettÀ ihmiset leikkasivat kyntensÀ yöllÀ kynttilöitÀ tai lyhtyjÀ kÀyttÀen, jotka heittivÀt varjon kÀsiin. TÀmÀn seurauksena ihmiset uskoivat, ettÀ demonit pÀÀsivÀt kehoonsa kynsien kautta. Jotkut historioitsijat uskovat, ettÀ tÀmÀ taikausko olijotka on valmistettu alkuvuosina vain estÀmÀÀn ihmisiÀ kÀyttÀmÀstÀ terÀviÀ esineitÀ yöllÀ.

    Peilin rikkominen tuo huonoa onnea.

    Rikkominen tai murskaaminen peili Uskomus nÀyttÀÀ juontuvan ajatuksesta, ettÀ heijastimet eivÀt ainoastaan jÀljennÀ ulkonÀköÀ, vaan ne myös sÀilyttÀvÀt osia persoonallisuudesta. EtelÀ-Amerikan asukkailla oli tapana piilottaa heijastimia koteihinsa jonkun kuolleen henkilön jÀlkeen, koska he pelkÀsivÀt, ettÀ hÀnen henkensÀ olisi vangittuna niihin.

    Luku 7 yhdistetÀÀn numeron 3 tavoin usein onneen. SeitsemÀn vuotta on ikuisuus epÀonniseen elÀmÀÀn, mikÀ voi selittÀÀ, miksi ihmiset keksivÀt keinoja vapautua peilin murskaamisen jÀlkeen. Kaksi esimerkkiÀ ovat sÀrkyneen peilin sirpaleen asettaminen hautakivelle tai peilin sirpaleiden murskaaminen tomuksi.

    ÄlĂ€ koskaan kĂ€vele tikkaiden alla.

    Rehellisesti sanottuna tÀmÀ taikausko on kohtuullisen kÀytÀnnöllinen. Kuka haluaisi olla se, joka kompastuu ja pudottaa puusepÀn istuimeltaan? Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tÀmÀ ennakkoluulo on saanut alkunsa kristillisestÀ uskomuksesta, jonka mukaan tikkaat seinÀÀ vasten oli ristin muotoinen, joten sen alitse kÀveleminen olisi yhtÀ kuin Jeesuksen haudan tallominen.

    On kuitenkin muitakin teorioita tÀmÀn taikauskon alkuperÀstÀ. Yhden mukaan se liittyy varhaisiin hirsipuiden muotoiluihin - silmukan kolmion muoto muistuttaa tikkaiden muotoilua seinÀÀ vasten. Jos siis joskus tulee kiusaus kÀvellÀ tikkaiden alta, kannattaa miettiÀ kahdesti!

    Naisvieras uudenvuodenpÀivÀnÀ tuo huonoa onnea vanhan pennsylvanialaissaksalaisen taikauskon mukaan.

    Pennsylvanialaisen saksalaisen legendan mukaan, jos uudenvuodenpÀivÀn ensimmÀinen vieras sattuu olemaan nainen, loppuvuoden onni on huono.

    Jos vieraasi on mies, olet onnekas. Suihkussa kÀynti tai vaatteiden vaihtaminen joulun ja uudenvuoden aikana ei myöskÀÀn tuo onnea.

    Sateenvarjon avaaminen sisÀtiloissa? Valitettavasti sekin on huonoa onnea.

    On olemassa tarinoita siitÀ, miksi sateenvarjon avaamista sisÀtiloissa pidetÀÀn huonona onnena, aina vanhasta roomalaisesta leskirouvasta, joka avasi sateenvarjonsa juuri ennen miehensÀ hautajaiskulkueessa, ja nuoresta viktoriaanisesta naisesta, joka vahingossa puukotti sateenvarjollaan sulhastaan silmÀÀn avatessaan sen sisÀtiloissa.

    TodennÀköisin selitys on kuitenkin paljon kÀytÀnnöllisempi ja vÀhemmÀn dramaattinen. Odottamattomat tuulenpuuskat voivat helposti saada sisÀtiloissa olevan sateenvarjon lentoon, jolloin joku voi loukkaantua tai jotain arvokasta rikkoutua. TÀstÀ syystÀ monet uskovat, ettÀ sateenvarjot on parasta jÀttÀÀ oven viereen, kunnes niitÀ ehdottomasti tarvitaan.

    Italiassa vÀltetÀÀn leivÀn sÀilyttÀmistÀ ylösalaisin.

    Italiassa pidetÀÀn epÀonnena laittaa leipÀÀ ylösalaisin, olipa se sitten korissa tai pöydÀllÀ. Vaikka asiasta on olemassa erilaisia teorioita, hyvÀksytyin uskomus on, ettÀ leipÀ symboloi Kristuksen lihaa ja siksi sitÀ on kÀsiteltÀvÀ kunnioittavasti.

    Pakkaaminen

    Toivottavasti tÀmÀ luettelo yleisimmistÀ ja joistakin "ennenkuulumattomista" huonoa onnea tuovista taikauskoista antaa sinulle kÀsityksen siitÀ, millaisten kÀsitysten maailma luulee kantavan huonoa onnea. Jotkut saattavat pitÀÀ nÀitÀ taikauskoja uskottavina, kun taas toiset saattavat pitÀÀ muutamaa naurunalaisena. On sinusta itsestÀsi kiinni, mitÀ otat nÀistÀ taikauskoista irti.

    Stephen Reese on symboleihin ja mytologiaan erikoistunut historioitsija. HĂ€n on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja, ja hĂ€nen töitÀÀn on julkaistu aikakauslehdissĂ€ ympĂ€ri maailmaa. Lontoossa syntynyt ja varttunut Stephen rakasti historiaa aina. Lapsena hĂ€n vietti tuntikausia tutkien muinaisia ​​tekstejĂ€ ja tutkien vanhoja raunioita. TĂ€mĂ€ sai hĂ€net jatkamaan uraa historiantutkijana. Stephenin kiehtovuus symboleihin ja mytologiaan johtuu hĂ€nen uskomuksestaan, ettĂ€ ne ovat ihmiskulttuurin perusta. HĂ€n uskoo, ettĂ€ ymmĂ€rtĂ€mĂ€llĂ€ nĂ€mĂ€ myytit ja legendat voimme ymmĂ€rtÀÀ paremmin itseĂ€mme ja maailmaamme.